Rippijuhlat

Rippikoulu huipentuu konfirmaatioon ja rippijuhliin. 

Konfirmaatio tapahtuu kirkossa messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä. Konfirmaatiomessua vietetään yleensä sunnuntaina. Konfirmaatio on nuorten oma juhla. Konfirmaatioon osallistuminen edellyttää kastetta ja kirkkoon kuulumista.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Vanhemmilla ja läheisillä on tilaisuus rukoilla nuoren ja hänen tulevaisuutensa puolesta yhdessä muun seurakunnan kanssa.

Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle oikeuden

  • toimia kummina
  • osallistua ehtoolliselle itsenäisesti
  • asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias.

Rippikoulun käyminen on ehtona myös kirkolliselle avioliittoon vihkimiselle, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

Nuoren ja hänen perheensä lisäksi kummit ovat rippijuhlissa tärkeässä osassa. Kummit osallistuvat konfirmoitavan nuoren siunaamiseen kirkossa. Kummin tilalla nuorta siunaamassa voi olla myös joku muu läheinen ihminen.

Rippijuhlat järjestetään konfirmaatiomessun jälkeen yleensä kotona. 

Lue lisää Sievin seurakunnan rippikoulusta.

Nuoria konfrimaatiossa
Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Rippikoulu on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Rippikoulu edeltää rippijuhlia

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen